Yangon Myanmar

Ei enää “huonoa karmaa”!

– Taina Youngren

On aina kiehtovaa saapua maahan, missä emme ole käyneet aiemmin. Peter oli vieraillut Mandalayn kaupungissa lyhyesti – ja salaisesti – noin 15 vuotta sitten, mutta muutoin Myanmar (Burma) oli meille uusi tuttavuus. Yangonin kaupungissa asuu n. 5,5 miljoonaa ihmistä, joten odotimme suurta osallistujamäärää jalkapallostadionille, mikä oli varattu evankeliumikampanjaa varten.

Buddhalaiset munkit ovat kaikkialla Myanmarissa.

Tiesimme, että Myanmarin 56 miljoonaa ihmistä ovat lähes kaikki buddhalaisia ja että hämmästyttävät
49 kansanryhmää, joiden puolesta Jeesus kuoli ja nousi ylös, ovat edelleen ilman  todistusta evankeliumista. Tämä motivoi meitä järjestämään kampanjan Yangonissa. Kuusi vuosikymmentä kestäneen julman diktatuurin jälkeen kansakunta on kasvavasti avautumassa evankeliumille.

Temppelirakennuksissa käytetään kultaa ja timantteja.

Peter oli tutkinut huolella buddhalaista ajatustapaa; maailmankatsomus ja kuva Jumalasta ovat hyvin erilaisia kuin mihin olemme tottuneet lännessä. Missiomme oli selkeä; meidän tulee avata burmalaisten hengelliset silmät, jotta he voivat nähdä, mitä Jumala on tehnyt heidän puolestaan Kristuksessa. Meillä ei ollut tilanteesta harhaluuloja… Ilman, että Jeesus Kristus itse vahvistaisi evankeliuminsa ihmein ja merkein kuulijoille, meillä olisi hyvin vähän tai ei ollenkaan tuloksia.

Ja niin sitten tapahtui…

Ensimmäinen ihme kampanjassa – musliminainen parantui kuuroudesta.

Ensimmäinen kampanjailta oli jännittävä! Mita tapahtuisi? Tulisivatko paikalliset buddhalaiset paikalle? Kuten aina, Peter ei halunnut järjestää “kristillistä tapahtumaa” – vaan saavuttaa ne, joilla on ollut hyvin vähän tai ei ollenkaan tietoa evankeliumista. Hän julisti ja rukoili, ja yht’ äkkiä tasainen virta ihmisiä lähestyi puhujanlavaa. He kaikki halusivat kertoa, kuinka Jeesus oli koskettanut heitä! Emme pystyneet käsittelemään kaikkia, jotka tulivat todistamaan parantumisestaan. Ensimmäisenä todisti musliminainen, joka oli saanut kuulonsa monen vuoden kuurouden jälkeen ja kymmenet buddhalaiset ystävät seurasivat häntä.

Häneltä lähti neljä kasvainta.

Koko kampanjan ajan näimme ihmeiden tapahtuvan. Peterin julistus, kuinka Jeesus otti ja käsitteli ihmiskunnan ”huonon karman” ristillä 2 000 vuotta sitten, oli elintärkeä uutinen (buddhalaisuudessa ja hindulaisuudessa ”karma” tarkoittaa yksilön tekojen summaa nykyisessä ja menneissä olomuodoissa, ja niiden päätäntävaltaa yksilön kohtaloa koskien tulevissa olomuodoissa).

Viisi vuotta sokeudessa – nyt hän näkee jälleen.

Emme enää pysyneet mukana laskuissa, kuinka monet olivat parantuneet sokeudesta ja muista sairauksista. Lukuisat kasvaimet lähtivät. Kuurot korvat avautuivat. Ihmiset, jotka eivät olleet kyenneet kävelemään, alkoivat kävellä. Eräs nainen kertoi minulle, kuinka hänen oli pitänyt mennä kasvaimen vuoksi kohtuleikkaukseen kuukauden kuluttua – mutta nyt hän ei tarvinnut leikkausta. Jeesus on erehtymätön Parantaja!

Tämä 20-vuotias buddhalainen nainen syntyi sokeana, mutta näkee nyt.

 

Heitä ulos “orjanainen”

Pastoreiden ja johtajien seminaarissa tapahtui ”räjähdys”, kun Peter opetti roomalaiskirjeen 7 luvusta. Useimmista pastoreista oli järisyttävää ymmärtää, että apostoli Paavali vertaa lakia onnettomaan avioliittoon! Suuri apostoli oli sidottu lakiin ja oli onneton, koska ei pystynyt pitämään sitä. Laki ainoastaan osoitti, mikä hänessä oli vialla ilman voimaa – tai halua – auttaa tai vapahtaa. Vain Jeesus Kristus on ”taydellinen aviomies”, joka auttaa meita syyllistämättä ja tuomitsematta.

Viimeisenä seminaaripäivänä Peter opetti galatalaiskirjeestä; symbolisesta vertauksesta Saaraan ja Haagariin. Tämä saattoi olla ”kallein” seminaari, johon johtajatolivat koskaan osallistuneet – he ehkä haluasivat heittää pois kaikki vanhat saarnansa ja ylistyslaulunsa. Peterillä ja seminaariin osallistujilla oli hauskaa, kun he heittivät
ulos ”orjanaisen” (Haagar) seurakuntiensa rukouskokouksista, musiikista, evankelioinnista ja kolehdinkeruusta. Saara (armo) ei toimi syyllisyyden kautta, vaan rakkauden!

Tämä kaikki alkoi illallisella

Paikallisten uskonnollisten johtajien ympäröimänä.

Kampanjaviikko Yangonissa alkoi ystävyysillallisella. Tämä on erityinen tapahtuma paikallisten uskonnollisten ja poliittisten  johtajien, joskus myös journalistien ja liike-elämän edustajien kanssa. Peter kertoo evankeliumikampanjan tarkoituksen ja kutsuu jokaisen osallistumaan tapahtumaan. Kaikkien uskontojen edustajat puhuvat illallisella. He oppivat tuntemaan meidät ja me heidät – kenenkään ei tarvitse arvailla, miksi olemme tulleet. Tällä kertaa kaikki buddhalaiset luostarit, kaikkiaan 20, olivat edustetut johtajineen, kuten myös muslimi- ja hinduyhteisöt.

Yksilöinä tulemme erilaisista kulttuurisista ja uskonnollisista taustoista ja meillä on eroavuuksia, mutta myös samankaltaisuutta. Ennen muuta, olemme kaikki Jumalan luomia, joka rakastaa meitä ja haluaa meidän tuntevan itsensä Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta. Tässä ei ole vaatimuksia, ei ehtoja, ainoastaan kutsu tuntea Hänet. Jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.

Olemme kiitollisia partnereille ja ystäville, jotka auttoivat meitä menemään Myanmariin kertoaksemme evankeliumin sanoman Yangonissa. Mielestämme yksi perustavaa laatua oleva ihmisoikeus on se, että jokainen voi kuulla evankeliumin sanoman ainakin kerran elämänsä aikana. Kymmenettuhannet saivat nyt kuulla Jeesuksesta. Kiitos!

Kymmenettuhannet kuulivat Hyvät Uutiset.

“Näin Jeesuksen”

Herra Chitko iloitsee vaimonsa kanssa.

U. Chitko puhui tiimimme jäsenelle päivä parantumisensa jälkeen. “Olen niin onnellinen. Sain eilen kuuloni takaisin 35 vuoden jälkeen. Ensin pystyin tuskin uskomaan sitä, mutta sitten ymmärsin, että kuulen selvästi. Jumala on ollut niin armollinen minulle. En tuntenut Jumalaa aiemmin.

Kaikki muuttui, kun näin Jeesuksen rukouksen aikana stadionilla. Jeesus tuli hyvin selväksi minulle näyssä, yllään valkoinen viitta ja Hän otti kuulolaitteen pois korvistani. Vapisin nähdessäni tämän ja sitten kuurouteni oli täydellisesti lähtenyt. Kuulen hyvin selvästi. Jumala elää.”

Hänen vaimonsa kommentoi, “Olemme niin iloisia parantumisesta, että olemme unohtaneet syödä mitään koko päivänä!”